Fangirling

(ENGLISH BELOW!)

Sori, että on mennyt yli viikko siitä, kun olen viimeksi kirjoittanut!!! Jotenkin aika on vaan kadonnut, johonkin. No mutta, täällä ollaan taas! Ja sitten asiaan.

Muistatteko kuinka lapsena rakastuttiin tulisesti pop-tähtiin, näyttelijöihin ja naapurin poikiin/tyttöihin? Mutta ikää tullessa lisää nämä rakastumiset muuttuvat fanitukseksi, eivätkä tunteet ole niin intohimoisia kuin ne kasvukipuilessa olivat. Ainakaan kaikilla. Se minkä ehkä ajateltiin olevan omituista aikuiselle ihmisille vielä parikin kymmentä vuotta sitten, on nykyään ihan ok. Puhun siis fanittamisesta, fandomeista, fangirlingistä. 

Toki fandomeja on ollut iät ja ajat myös aikuisten parissa (hello Trekkies!). Mutta itse sanoisin että globalisaation ja internetin myötä fandomit ovat tulleet näkyvämmiksi, lisääntyneet ja monimuotoistuneet. Jos haluaa voi omien fandomiensa kanssa verkostoitua ja muodostaa omia yhteisöjä eri puolilla ja eri puolilta maailmaa. Ja tunnettuja tapahtumia löytyy myös, joista itselleni ainakin tunnetuin on San Diego Comic-Con. Tämä on yksi tapahtuma jonka haluaisin itse kokea jonain päivänä. 

No mutta tässä olen nyt lässyttänyt ehkä itsestäänselvyyksiä, kun tarkoitus on kysyä: mikä on sinun fandomisi? Mitä fanitat, mistä tykkäät? Mistä tykkäät niin paljon että haluat huutaen kuuluttaa sen maailmalle? Mistä tykkäät, mutta et millään kehtaisi myöntää sitä tai sanoa sitä ääneen? Jaa tarinasi alla, niin minäpä kerron omistani! 

Olen jo aiemmin luetellut lempibändini, joten jätän musiikin vähemmälle tässä postauksessa. Mainittava kuitenkin on se että fangirlingin top-listalla ovat Manic Street Preachers, joka oli jopa aiheenani kandissani, sekä Depeche Mode ja Kent. Manicsit ja Kent löytyvät jo tatuoituna ihostani, Depeche Mode puuttuu. Enkä siis tarkoita, että bändien nimet ovat tatuoituna vaan osia sanoituksista. 

Itse tykkään fanittaa keskenäni, tai hehkuttaa fanituksen kohteitani ystävieni tai työkavereiden kanssa, joten omalla kohdalla ajattelen olevani lähinnä fangirl, joka nimellisesti kuuluu fandomeihin. En myöskään kerää oikeastaan mitään fanijuttuja, vaikka toisaalta haluaisin figuureja ja joitain muita tavaroita. 

Ajankohtaisin fanitukseni kohde on the Walking Dead. Toisten mielestä en tietenkään ole oikeanlainen fani, koska en lue sarjakuvaa vaan seuraan vain ohjelmaa. Ja intohimolla seuraankin, parjatun kakkoskauden olen varmaan katsonut 10 kertaa. Olen yllättäen (lol) suuri Daryl Dixon -fani, selviytyjäskillejä lukuun ottamatta jokin meidän persoonissamme matchaa, ja eihän Norman Reedus ruma ole 😍. Daryl Dixon -figuuri minulla on ja kaulakoru ja puhelimen kuoret. Ja TWD-paitoja. Motto on ikuisesti ”if Daryl dies, we riot”. 

Olen myös suuri Sylvia Plath-fani. Haluaisin tatuoida koko ihoni täyteen hänen sanojaan ja tapetoida seinäni niillä samoilla sanoilla. Tatuointi on oikeastaan jo suunniteltu 😄. Pystyn samaistumaan Plathin pahaan oloon sekä siihen, että hän vaikutti haluavan maailmalta kaiken mahdollisen, mutta ymmärsi oman rajallisuutensa. Plathia suunnittelen proseminaarityökseni. Työpöytäni hyllyssä pidän Plathin tuotannon, hetkiin  jolloin tarvitsen inspiraatiota tai voimaa. Hänen ainoan romaaninsa, Lasikellon alla, olen lukenut monen monta kertaa. 

Viimeisenä mainitsen Harry Potterin. En voi oikein sanoa, että olisin fangirl, mutta jossain siellä rajamailla kuljen. Vastustelun hyvin pitkään Pottereiden lukemista ja katsomista, koska ”en jaksa mitään typeriä lastenjuttuja”. 5. kirjan kohdalla kuitenkin tein myönnytyksen ja lupasin silloisille työkavereille, että luen ensimmäisen kirjan. Puoliväliin päästyäni kävin ostamassa loput kirjoista. Kirjat olen lukenut kaiketi 3 kertaa läpi, elokuvat olen katsonut vielä useammin. eBaysta olen hankkinut muutamia Potter-koruja, mutta siihen fanituotteiden keräily on jäänyt. Mutta tietenkin olen Buzzfeedin avulla testannut mihin taloon kuuluisin, mihin mashup-taloon kuuluisin jne... Ja yksi asia mitä en voi sietää, on kuulla Potterin suomennokset, vaikka on ehdottomasti annettava propsit suomentajalle sanojen keksimisestä! Itse olen lukenut kirjat vain ja ainoastaan englanniksi ja niin aion asian olla. 

Fanituksen kunniaksi pidetään tässä välissä pieni giveaway! Minulla on lahjoitettavana hopeoitu (ei siis hopeaa) deathly hallows symboli -kaulakoru. Osallistu giveawayhin instagramissa tai Facebookissa tykkäämällä postauksesta, tägäämällä kaveri ja kertomalla mikä on tai mikä on ollut suurin fanituksen kohteesi!!??!

Sorry, that it's taken me over a week since the last time I've written!!! Time has disappeared somehow, somewhere. But well, here we are again! And let's get straight to the point. 

Remember when you were a child, tween (even as a teen) etc.. you passionately loved popstars, actors and the neighbours boy/girl. Once we grew up more these feelings of love toned down and turned into admiration, being a fan, and the feelings weren't as passionate as they were before. At least for most. What was thought to be weird for an adult even as little as 20 years ago, is ok now. And what I'm talking about is being a fan, fandoms and fangirling.

Of course fandoms have existed for a long time even with adults (hello Trekkies!). But I would say that through globalisation and internet fandoms have become more and more visible, multiplied and taken on new forms. You can network with your fandom. You can form your own fandom communities all over the world and have anyone from all over the world to participate. There are also famous events for certain kind of fandoms one of which is Sand Diego Comic-Con, an event I'd like to experience one day myself. 

Oh well, I think I've blabbed on about what are probably self-evident, when the point is to ask : what is your fandom? What do you like, what makes you consider yourself a fan of something? What do you like so much, you'd like to scream it from the rooftops? What do you like, but are ashamed to admit it? Share your story below, and I'll share mine here! 

I've already listed my favourite bands, so music won't be a part of this post. I will say, however, that on the top of my fangirling-list are Manic Street Preachers, whose lyrics I used in my BA thesis and Depeche Mode and Kent. Manics and Kent are both tattooed on my skin, meaning a part of their lyrics not the name of the band. Depeche Mode Is still missing.

I like to do my fanigirling all by my lonesome and just sing praises or pour my overflowing heart out to my friends and co-workers. I consider myself more of a fangirl who namely is a part of fandoms. I don't really collect fan paraphernalia, although I'd like some figurines and other stuff.

The most timely of my fangirling is The Walking Dead. Others think I'm a wrong kind of fan, since I'm not into the comic books, just the tv-show. And I follow it with a passion, I've watched the 'hated' 2nd season probably at least 10 times. Surprise surprise (lol) I'm a huge Daryl Dixon-fan, I identified with his persona on some level, except the awesome survival skills and hey, Norman Reedus is nice to look at😍! I do own a Daryl Dixon figurine, necklace and a phone cover. And quite a few TWD shirts.. And my motto is forever: "If Daryl dies, we riot!".

I'm also a huge Sylvia Plath fan. I'd love to tattoo my whole body with just her words and hand wallpaper all over my apartment with those words. The tattoo has been basically designed already 😃. I can identify with her gloomy mood and to the fact that she seemed to want everything from the world, but understood the limits which the world has given us. I plan to use Plath in the paper for my minor. On my office desk I have all the Plath books I own, for the moments I need encouragement, inspiration and strength. Her only novel, the Bell Jar, I've read multiple times. 

Lastly I'd like to mention Harry Potter. I wouldn't call myself a fangirl, but I linger somewhere on the border. I resisted reading or watching Harry Potter for a long time, because "I can't be bothered with some lame kid stuff". Around the 5th book I finally gave in, I promised my then co-workers that I'd try to read the books, so I bought the first book. And in the middle of the third book I went and bought the rest of them. I think I've read the books 3 times altogether. The films I've watched more than thrice. I've bought some necklaces from eBay, but that's it for the Harry Potter fan stuff. But of course I've used buzzfeed to find out what house I'd belong in, or which mashup house I'd belong in. Great fun!

To celebrate the wonderful fandoms we all can be a part of, I'm going to do a little giveaway. I have one silver-plated deathly hallows symbol necklace to giveaway. Take part on instagram or Facebook by liking the post, tagging a friend and by commenting what is your most meaningful fandom!

Catrice 14h ripsiväri / mascara

Testing testing!

Kun olen udellut, mistä ihmiset haluaisivat lukea blogista, edullinen kosmetiikka on tullut mainittua. Olen muutamia tuotteita ostanut ja aion niitä vertailla. Ensimmäiseksi testikohteeksi kuitenkin valikoitui Catricen ripsiväri, jonka lupailtiin kestävän jopa 14 tuntia. Hinta oli Citymarketista todella edullinen, n. €5. 

I’ve asked a few times, what people would like to read about on my blog, affordable make up has come up a few times. I’ve already bought some cheap stuff which I plan to compare to higher end products. But as the first testing product I chose a mascara by Catrice (presumably a German company). It was ‘promised’ to last up to 14 hours and the price was only about €5. 

Testasin tuotetta yhdessä iltavuorossa ja otin itsestäni muutamia kuvia testin lomassa, jotta pysyvyyttä voisi vertailla. Päivä ei ollut mitenkään erityisen raskas, joten itse sanoisin, että oli ”normipäivä”. Ripsiväri ehti olla silmissä n. 11 tuntia ja tässä tulos:

I tested the product during an evening shift and took a few photos of my face on the way, so I could compare the durability. It wasn’t too heavy a day, a normal day I’d say. I had the mascara was on about 11 hours and here are the results:

Ripsiväri / mascara:

Kello 11.00 / 11am:

Kello 18.00 / 6pm:

Kello 22.00 / 10pm:

Täytyy todeta, että hinta-laatusuhde on kohdillaan. Itse kuitenkin käytin ripsivärin alla sekö Urban Decayn Subversion-primeria sekö Urban Decayn Mascara Resurrectionia, jotka todennäköisesti lisäsivät ripsivärin pysyvyyttä. Todennäköisesti käytän tätä ripsiväriä vastaisuudessakin pelkästään töissä, mutta en ainakaan silloin kun ”täytyy näyttää hyvältä”, omia kriteereitäni tämä ei kuitenkaan täyttänyt. Mutta olenkin hyvin vaativa kaikkien meikkien suhteen. 

I must say that the price and quality were a match! However I did use Urbam Decays Subversion -primer and Mascsra resurrection under the mascara, I would think that they made the mascara more durable. I’ll probably continue to use this only at work, but at least when I don’t “have to look good”, this didn’t fulfill the requirements I look for in a mascara. But, I am very demanding when it comes to make up anyway...

Cohorted, beauty box –maaliskuu/March

Hei kaikki!

Ollut muutama päivä taukoa kirjoittamisessa, kun on ollut niin paljon muuta puuhaa. Tuli vaihteeksi käytyä Ikeassa, kun tuntuu ettei tämä ”oma alue” ole ikinä valmis. Joten taas yksi hylly lisää, lamppu lisää, vihdoin 7 vuoden jälkeen lampunvarjostin makuuhuoneen kattolamppuun. Olen ehkä alistunut siihen, että joudun oikeasti asumaan täällä... no sen sellaista! 

Hi all! 

There’s been a few days break with writing, since there’s been this and that going on. I went to ikea for a change, since it feels that “my area” is never finished. So, one more shelf, one more lamp and finally a lamp shade to the ceiling lamp of the bedroom, after 7 years. I guess I’m finally giving in to the fact I have to live here... so that’s been going on. 

Tällä viikolla saapui myös viimeinen beauty boxeista, eli Cohortedin boxi. Tiedossa oli, että laatikko tulisi myöhästymään ja jokin aika sitten tuli tieto, että siitä tulisi puuttumaan MACin False Lashes maskara ☹️. Tämä harmitti todella paljon, sillä se kuuluu käyttämiini perusmeikkeihin. No, sanoivat että ensi kuun paketissa on mukana ekstratuote kompensoimassa puutetta. 

No mutta, mitä laatikossa sitten oli? Oli tuttua ja uutta nimeä, mutta kumpikin merkkejä, joita en ikinä ole kokeillut. 

This week also marked the arrival of the last of the months beauty boxes, meaning the Cohorted box. It was known that the box would be late and a while ago they informed that the MAC false lashes mascara that was supposed to be in the box, wouldn’t be. I was quite saddened by it, because it’s one of my basic mascaras I use ☹️. But at least there’s supposed to be a compensating product next month. 

Well what did the box contain? There was a new name and an old name, both brands I’ve never tried. 

Uusi merkki oli ”Beauty Edit Mayfair”, tuotteita oli peräti kolme kappaletta ja kaikki keskittyneet kulmiin, oli kulma highlighter-kynä, siihen sopiva sivellin. Lisäksi tässäkin boksissa oli ”brow setter”, joten totta kai mietitytti onko tehty vakoilua kilpailijan leiriin 😉. 

The new brand was Beauty Edit Mayfair, there were a total of 3 products by the brand and all were concentrated on the brows. There was a highlighting marker and a brush to go with it. And there was also a brow setter, of course that made me think how much spying goes between competitors 😉. 

Uusi tuote oli Cover FX:n cream contour kit sävyssä medium. Koska olen väritykseltöni kalpea kuin kalkkilaivan kapteeni, niin jopa medium on liian tumma, mutta ehkä sitä voi enemmän köyttä jos kesällä iho päivettyy. Tämä toki on hoitajana yleensä ihan sula mahdottomuus. Tykkään päivettyneestä ihosta ja sellainen minulla on oikeastaan ollut edellisen kerran vuonna 2009.... 😭😭😭 No ehkä tämä tuleva kesä antaa mahdollisuuden olla auringossa, tosin tämän jääkauden kai pitäisi mennä ohi ensin.... ja aika hiljaiselta vaikuttaa sen suhteen 😡. 

The new product by the old name, cream contour kit by Cover FX in the shade medium. It’s a bit too dark for me, since I honestly am pale as a ghost, but maybe if I get a little tan over summer, it’ll be perfect. As a nurse this hardly is possible, especially since I don’t have a lot of vacation. I like being a little tanned, and the last time I was properly tanned was way back in 2009... 😭😭😭. Well hopefully I’ll get more chances this summer to be outdoors, but that would mean this ice age should be over... and here we are waiting... quits the freezing winter is never ending 😡. 

Ihan mielenkiintoisia tuotteita kuitenkin! On vaikea valita voittajaa tämän ja LookIncrediblen välillä. Rikkinäinen bronzer ei auta Lookincediblen asiaa eikä puuttuva tuote tämän boksin asiaa. Olen vaativa asiakas! 😄. Toisaalta harvoin jaksan valittaa ja olettaa, että saisin ehjän tuotteen tilalle. Oh well. 

Anyway, the boxes seem fairly interesting. It’s hard to pick the winner between Cohorted and LookIncredible. The broken bronzer doesn’t help LookIncredible and the missing product doesn’t help Cohorted. I’m a demanding customer 😄. On the other hand I’m a lazy whiner and I just assume there’s no way they’ll replace a broken product. Oh well!

Haaveammatti / dreamjob

Aiemmassa postauksessa, jossa käsittelin sitä kuinka päädyin sairaanhoitajaksi ja siitä vielä uuden alan opiskelijaksi, ehkä mainitsin että kirjailija on ollut yksi haaveammattini.

In my earlier post about changing careers as an adult, I might have mentioned that being a writer has been a dream job of mine. 

Lapsena ja nuorena, ja jonkin verran nuorena aikuisena, kirjoittelin paljon erilaisia pikkunovelleja. Usein nämä liittyivät johonkin ihastukseen joko "oikeisiin" tai fanitus-ihastuksiin. Nuorena näiden aiheiden lisäksi, oli myös paljon synkkiä aiheita, mielialastani johtuen. En muista onko mitään kellarin perukoilla tallella vai onko kaikki tullut jo heitettyä roskiin,  toivottavasti ei.

Jossain vaiheessa kadotin mojoni kirjoittamisen suhteen. En osaa lainkaan sanoa, että miksi. Pää on ollut ideoita täynnä vuositolkulla, mutta jonkin yhteys aivojen ja sormien välillä puuttuu. Minulla on myös tapana asettaa itselleni liian suuria tavoitteita.  Kuukausia sitten latasin puhelimeeni "prompts"-sovelluksen, joka antaa aiheita joista kirjoittaa joku sadan sanan tarina, mutta en vielä(kään) ole saanut sitä(kään) aikaiseksi! Sovellus kuitenkin vaikuttaa oikein hyvältä idealta tällaiselle, jonka on jostain syystä vaikea saada ilmaistua itseään muuten kuin pään sisällä.

As a kid, tween, teen and somewhat as a young adult, I used to write little stories. They usually had something to do with crushes whether "real" or fingerling crushes. From teen onwards, the themes got a lot darker, because of my state of mind. I don't remember if I've kept any of my writings, I hope I have. 

At some point I lost my mojo. I have no idea why. My head has been full of ideas for years, but somehow there's a disconnect between my brain and my fingers. I also have a bad habit of immediately demanding a lot from myself. Months ago, I downloaded a "prompts"-app on my phone, which gives you sort of a plot line to write 100 words about. I still havenät used it, because procrastination is my friend. But it seems to be a good app for someone like me, someone who has a hard time expressing themselves except inside their head. 

Olen siis tehnyt viime aikoina asian suhteen jotain, tai ainakin yrittänyt. Prompts on hyvä tapa päästä jonkinlaiseen alkuun. Myös musiikin tahtiin kehittelen tarinoita, mutta ne ovat edelleen päässäni ja kappaleet ovat aina sidottuja johonkin 'kohtaukseen', suoraa tarinaa niistä ei saa. Olen lukenut hävettävän vähän kirjoja viime aikoina, mutta kun mietin minkä tyyppistä kirjaa pystyisin kirjoittamaan (otaksun), olisi se omaelämäkerrallinen. Tai ainakin hyvin paljon inspiraatiota tulisi omasta elämästä ja kokemuksistani. Kirja olisi ehkä tyyliltään jotain Hemingwayn, Plathin ja Wurtzlerin välillä. Toisaalta minulle sopisi myös se, että joku maksaisi minulle siitä, että luen kirjoja :D . Lukemattomuus on sidoksissa siihen, että tunnen huonoa omatuntoa siitä, etten ole tehnyt tarpeeksi kouluhommia, jotta "olisin ansainnut" lukea jotain muuta.

So I've done something about it lately, or at least I have tried. Prompts are a good way of getting some kind of start. Music also inspires me, some songs work as a soundtrack to scenes, but so far there's not a whole book I've "heard". I've read way too little lately, but when I think what kind of a book I'd be able to write (I assume), it would be semi-autobiographical. Or at least a lot inspiration would be drawn from my own life and experiences. The book would probably be some kind of a mixture of Hemingway, Plath and Wurtzler. On other hand, I'd be happy to just be paid for reading books :D  . The current not reading is connected to feeling guilty of not doing enough of schoolwork, I feel like I don't "deserve" to read something else. 

Onko kukaan fiktiokirjoittaja lukemassa postauksiani? Minkälaisia vinkkejä osaisit antaa minulle ja muille, joilla on jonkin sortin katkos? Miten kehittelette tarinoita ja hahmojanne? Entä mitä ovat lempikirjanne? Näihin kysymyksiin voi kuka tahansa vastata!

So any fiction writers out there reading my posts? What kind of tips would you give to me and others who are struggling? How do you make up stories and characters? And what are your favourite books? Anyone is welcome to answer these questions! 

Fitness. 24/7.

Siis, eilen liityin kuntosalille. Näitä kokeiluja on ollut ennenkin ja olin leikitellyt ajatuksella jo vuosia, koska vieressämme on yksi sali. Tämä on kuitenkin törkeän kallis, joten kun viime vuonna Fitness24/7 aukesi lähistölle, mietin jo silloin liittymistä. Silloin en tietenkään saanut mitään aikaiseksi liittymisen suhteen. Reilun viikon ajan olen kuitenkin asiaa miettinyt ja nyt päätin, että se on tehtävä. Talvi näyttää kestävän ja kestävän, joten ei ole mitään liikkumismahdollisuuksia ulkona (en harrasta mitään talviurheilua enkä omista mitään talviliikuntavaatteita, haluan välttää ulkona olemista loppuun asti jääkaudella). Fitness24/7:ssä viehätti myös se, että paikka on todella auki 24/7, useimmilla saleilla on oma naisten puoli ja hinta on todella edullinen. Meidän lähelle aukeaa toinen sali piakkoin, jossa on tarjolla myös ryhmäliikuntaa. Kortti ei ole sidottu vain yhteen paikkaan, joka on myös plussaa!

So, yesterday I joined the gym. I've tried out gyms before and for a few years now I've been toying with the idea of joining one, because there's a gym close to us. But it's expensive AF, so when Fitness24/7 opened close by last year, I thought about joining. But these kind of things always take time with me, then for a week or so I've thought about joining more and more and decided, now is the time. The winter seems to last forever and so there are no possibilities for outdoor sports (I don't do winter at all. I want to stay indoors and avoid outside until the ice age is gone).  With the gym I joined I really am excited about the fact that it is open 24/7 and that there's a separate area for women and that the price is really low. In a couple of weeks a new gym opens close to us and they offer classes as well. I like that I'm not limited to one gym, but can visit all the gyms I want. 

Ihanteellisinta olisi se, että voisin käydä salilla aina keskellä yötä, valitettavasti työt tietenkin sekoittavat tätä asiaa. Eilen en jäänyt kuntoilemaan, vaan kävin tänään salilla heti aamusta. Tosin en oikeastaan omasta mielestä tarpeeksi ajoissa, sillä jo 10 aikaan paikalla oli paljon ihmisiä. Minulla ei ole mitään saliohjelmaa jne... pitäisi kaiketi etsiä jotain sopivia sarjoja internetistä. Olen ennenkin ollut saleilla jäsenenä, mutta ne ovat usein kaatuneet siihen, että olen yrittänyt liikaa, ollut tyytymätön siihen ettei tuloksia synny heti ja salien etäisyys. Nyt yritän olla asettamatta itselleni liikaa tavoitteita. Kun hinta on €19,90 kuussa, ei tarvitse tuntea huonoa omatuntoa, jos käy vain muutaman kerran viikossa ja jos vain treenaa esim. puoli tuntia. Oma pohjakunto on melko surkeassa jamassa, joten on oltava itselleen armollinen ja edettävä pienin askelin. 

The ideal situation would be, that I could always go to the gym in the middle of the night, unfortunately work puts a downer on this. Yesterday I didn't stay to exercise, but I went early this morning. Not early enough though, since when I left around 10 there were a lot of people there. I don't have a personal exercise program or what not, I should look for some on the internet. I've been a member of different gyms before and my downfall has usually been that I've tried too hard, I've been dissatisfied for not getting results immediately or that the gyms have been "too far away". Now I'm trying not to aim too high immediately. When the price is €19,90 a month, there's no reason to have a guilty conscience for going just a couple of times a week and only working out for a half an hour. My basic fitness level is appalling, so I need to have patience and mercy on myself and do it small steps at a time. 

Eniten tietenkin innostaa tällä hetkellä se, että on ihan pakko hommata muutamia uusia salivaatteita, kuten kengät ja paitoja ja ehkä housutkin. Kenkiä olen jo katsellut.. palkkapäivää odotellessa! Tällä hetkellä olkapäiden ollessa sökönä keskityn aerobiseen treeniin ja joihinkin jalkahommiin ja keskivartalon vahvistamiseen, näin myös respan ihana nainen kehoitti. Tänään vietin eniten aikaa kuntopyörällä, naisten puolella on valitettavasti melko vähän laitteita. Mutta kunhan pääsen keskellä yötä salille, olen toivottavasti yksin ja voin kokeilla yleispuolen laitteita. Olen liian tietoinen itsestäni, että voisin olla tilassa jossa on enemmän porukkaa. Ehkä siitä kasvaa eroon. 

Currently, what excites me the most, is the fact that I have to buy a few new gym clothes, like shoes and shirts and maybe a pair of pants too. I've been looking at shoes already... come on payday! While my shoulders are busted, I'm concentrating on aerobic fitness and some leg and midbody workout. Today I spent most of my time on the exercise bike, unfortunately there aren't too many workout machines in the womens area, so I'm waiting for me being able to go to the gym at nighttime and hopefully being there alone, so I can try other machines too. I'm too conscious about myself for being able to exercise in a space that's filled with people. Maybe I can grow out of it. 

Tein siis tänään sen minkä jaksoin ja toivon, etten huomenna ole ihan rikki joka paikasta, että jaksan viikonlopun aikana käydä toisen kerran kuntoilemassa. Ärsyttävää oli kyllä se, että muka älykäs kelloni ei laskenut juuri mitään liikkumista päivän tavotteita kohti >.<  . Siinäpä myös yksi syy, miksi odotan tämän jääkauden loppumista, että pääsee kävelemään, jotta kello on tyytyväinen!  

So today I did what I had energy for, a little of this and a little of that, I just hope I won't be sore tomorrow, so that I can go for seconds during the weekend. It was also annoying that my supposedly smart watch didn't basically count any of the exercise I did toward my daily goal >.<  . There's one more reason I'm waiting for this ice age to be over, so that I can go on walks outside to keep my watch happy. 

Uhmasin hiukan olkapäätänikin, ja heiluttelin käsiä kilon painoilla :D . Kohta varmaan täytyy kuitenkin käydä kipupiikki ottamassa, sillä tämä vain jatkuu ja jatkuu ja on jatkunut jo lähes vuoden enemmän tai vähemmän. Päästyäni palkitsin itseni sitten tietenkin proteiinivanukkaalla. Ehkä olisi voinut valita terveellisemmänkin vaihtoehdon ;)  . Sentään ostin kaupasta smoothie-marjoja ja kauramaitoa, ehkä niillä saa aamut käyntiin!

I did defy my shoulders too and swung my hands with 1kg weights for a while. I think I have to get a cortisone shot for it since this just keeps on hurting and has been hurting for about year now.  When I got home I rewarded myself with a protein pudding. Could've opted for something healthier ;) . At least I bought berries and oat milk for smoothies, maybe that will get me started on mornings!